Saaste on Nostr: Tuli mieleen oma kokemus muutaman vuoden takaa. Noiden kummikoirien kanssa oli hauska ...
Tuli mieleen oma kokemus muutaman vuoden takaa.
Noiden kummikoirien kanssa oli hauska prosessi kun ne olivat tottuneet matkustamaan pelkästään autossa, mutta meidän piti opettaa ne matkustamaan sekä pyörävaunussa, että kuormapyörässä, jotta voisin käydä niiden kanssa seikkailuilla. Omistajat eivät niiden kanssa pyörällä liiku niin se jäi minun tehtäväksi.
Yllättävän helposti sekin sujui. Irroitin vaunusta renkaat ja toin sen olohuoneeseen ja avasin luukut molemmilta puolilta niin että koirat pääsivät kulkemaan sen läpi ja saivat tutustua siihen kaikessa rauhassa.
Sitten kun vaunu muuttui "tylsäksi" eikä kiinnostanut koiria, aloin heitellä nameja sinne sisään, jotta koirat menivät sinne silloin kun halusin. Sitten laitoin takaseinän kiinni ja sama uusiksi. Koska koirat osaavat odottaa pyynnöstä, pyysin seuraavaksi niitä istumaan vaunun sisällä muutamia sekunteja. Sitten laitoin etuluukun kiinni pariksi sekunniksi. Sitten vielä renkaat alle ja lopuksi heiluttelin vaunua siinä olohuoneessa kun koirat olivat kyydissä. Epäonnistuneet sekoilut ignorasin, onnistuneet palkitsin namppareilla.
Sitten vaan pidensin aikaa. Sitten menin itse vähän kauemmaksi ja saatoin tehdä vaikka voileivän ja koirien piti odottaa sen ajan vaunussa. Pieni askel kerrallaan vaunusta tuli koirille ihan arkinen asia. Laitoin sinne vielä niiden oman alustan joka tuoksui tutulle. Ja tietysti kun minä olin asiasta innoissani, nekin näkivät sen positiivisessa valossa.
Sitten tehtiin samoja harjoituksia pihassa niin, että vaunu oli kärrymoodissa ja työntelin sitä hiljaa siinä pihalla. Sitten käytiin kävelemässä talon ympäri ja kierreltiin lähikatuja.
Lopulta laitoin kärryn pyörän perään ja pyörittiin siinä pihalla. Eikä siitä mennyt pitkään kun lähdettiin käymään kauempana.
Ensimmäisenä ajeltiin koirille kivoihin paikkoihin eli koirapuistoon, uimarannoille ja telttailemaan, jolloin koirat yhdistivät kärrymatkat niihin.
Loppu onkin historiaa. Nykyään kun ne näkevät pyöräkärryn niin ne hyppäävät sinne ihan itse. Jostain syystä ne yhdistivät minut ja pyörän niin hyvin, että kun kuvioon tuli kuormapyörä, sitä ei tarvinnut juuri kouluttaa.
Toinen koirista tosin tykkää enemmän matkustaa vaunussa kun siellä voi köllötellä ja näkee silti maisemia. Toinen taas viihtyy kuormapyörän lootassa kun sieltä näkee hyvin eteenpäin 😄
Noiden kummikoirien kanssa oli hauska prosessi kun ne olivat tottuneet matkustamaan pelkästään autossa, mutta meidän piti opettaa ne matkustamaan sekä pyörävaunussa, että kuormapyörässä, jotta voisin käydä niiden kanssa seikkailuilla. Omistajat eivät niiden kanssa pyörällä liiku niin se jäi minun tehtäväksi.
Yllättävän helposti sekin sujui. Irroitin vaunusta renkaat ja toin sen olohuoneeseen ja avasin luukut molemmilta puolilta niin että koirat pääsivät kulkemaan sen läpi ja saivat tutustua siihen kaikessa rauhassa.
Sitten kun vaunu muuttui "tylsäksi" eikä kiinnostanut koiria, aloin heitellä nameja sinne sisään, jotta koirat menivät sinne silloin kun halusin. Sitten laitoin takaseinän kiinni ja sama uusiksi. Koska koirat osaavat odottaa pyynnöstä, pyysin seuraavaksi niitä istumaan vaunun sisällä muutamia sekunteja. Sitten laitoin etuluukun kiinni pariksi sekunniksi. Sitten vielä renkaat alle ja lopuksi heiluttelin vaunua siinä olohuoneessa kun koirat olivat kyydissä. Epäonnistuneet sekoilut ignorasin, onnistuneet palkitsin namppareilla.
Sitten vaan pidensin aikaa. Sitten menin itse vähän kauemmaksi ja saatoin tehdä vaikka voileivän ja koirien piti odottaa sen ajan vaunussa. Pieni askel kerrallaan vaunusta tuli koirille ihan arkinen asia. Laitoin sinne vielä niiden oman alustan joka tuoksui tutulle. Ja tietysti kun minä olin asiasta innoissani, nekin näkivät sen positiivisessa valossa.
Sitten tehtiin samoja harjoituksia pihassa niin, että vaunu oli kärrymoodissa ja työntelin sitä hiljaa siinä pihalla. Sitten käytiin kävelemässä talon ympäri ja kierreltiin lähikatuja.
Lopulta laitoin kärryn pyörän perään ja pyörittiin siinä pihalla. Eikä siitä mennyt pitkään kun lähdettiin käymään kauempana.
Ensimmäisenä ajeltiin koirille kivoihin paikkoihin eli koirapuistoon, uimarannoille ja telttailemaan, jolloin koirat yhdistivät kärrymatkat niihin.
Loppu onkin historiaa. Nykyään kun ne näkevät pyöräkärryn niin ne hyppäävät sinne ihan itse. Jostain syystä ne yhdistivät minut ja pyörän niin hyvin, että kun kuvioon tuli kuormapyörä, sitä ei tarvinnut juuri kouluttaa.
Toinen koirista tosin tykkää enemmän matkustaa vaunussa kun siellä voi köllötellä ja näkee silti maisemia. Toinen taas viihtyy kuormapyörän lootassa kun sieltä näkee hyvin eteenpäin 😄