Iivana Lemmetyinen on Nostr: Siihen nähden mitä EU:ssa tapahtuu, ja miten EU on se instanssi jonka pitää nyt ...
Siihen nähden mitä EU:ssa tapahtuu, ja miten EU on se instanssi jonka pitää nyt ottaa koppia vähän kaikesta, ei vähiten turvallisuudesta, on jo pitkään hämmentänyt miten vähän EU-politiikasta Suomessa uutisoidaan.
Joo, ne asiat on monimutkaisia, mutta sitä varten pitäisi olla ammattimaisia yhteiskuntatoimittajia, jotka seuraavat niitä ja selittävät ne asiat ymmärrettävästi auki niin että ihmiset voivat käydä niistä keskustelua.
Vapaassa mikroblogipalvelu Mastodonissa tuli vastaan European Digital Rights (EDR) -kansalaisjärjestön ketju Henna Virkkusen komissaarikuulemisesta Euroopan parlamentissa tänään. Suomensin sen nyt sit tähän.
https://eupolicy.social/@edri/113471204714926653
"Täällä taas tekemässä viimeisiä kuumia ottoja uusista EU-komissaareista.
Muutaman minuutin päästä mepit tenttaavat EU-komission varapuheenjohtajaksi ehdotettua Henna Virkkusta.
Virkkusella on yksi suurimmista salkuista, täynnä digitalisaatiota ja teknologiaa.
Mitä väliä?
Jos Virkkunen valitaan, hänen rooteliinsa kuuluisi kyberturvallisuus, disinformaatio, media, digitaaliset markkinat, teknologinen suvereniteetti, pilvipalvelut, verkkoneutraliteetti, vapaa ja avoin koodi sekä digipalvelu-, digimarkkina- että tekoölysäädösten valvonta, ynnä paljon muuta!
Mitä haluaisimme nähdä?
Virkkusen täytyy turvata EU:n digitaalisten viestivälineiden suojaus ja salaus.
Toivomme turvaa avoimelle internetille ja verkkoneutraliteetille, toimia ilmastollisen oikeudenmukaisuuden puolesta sekä mainosseurantaa, digitaalista osattomuutta ja teknotemppuja vastaan.
Henna Virkkunen on nyt suorassa lähetyksessä, mutta jää nähtäväksi tulevatko mepit aidosti grillaamaan häntä, vai saako hän vain kevyttä lämmittelyä kuten monet komissaariehdokkaat ennen häntä?
Vähemmän yllättäen avauspuhe keskittyy vahvasti innovaatioihin ja kilpailukykyyn.
Kuten EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ennen häntä, Virkkunen yrittää saada tekoälyhomman läpi sadassa päivässä - onnistuuko hän siinä missä von der Leyen epäonnistui?
Virkkunen lupaa tekoälysäädöksen läpiviennin olevan nopeaa ja läpinäkyvää.
Hankala uskoa, kyseisen säädöksen prosessi on tällä hetkellä pahamaineisen piilossa valmisteltu, sekä pahasti myöhässä.
Komissaariehdokas Virkkunen sortuu latteuksiin esittäessään miten digitalisaatio tarjoaa ratkaisun kaikkiin ongelmiin, digitaalisten innovaatioiden ja ympäristökestävyyden kaksoissiirtymästä ilmastokriisiin sekä julkisten palveluiden ja terveydenhuollon parantamiseen.
Mutta entä sen ulossulkevat vaikutukset, algoritmien aiheuttamat vääristymät sekä syrjintä?
Digitaalisen sääntelyn purkaminen vaikuttaa myös olevan komissaariehdokkaan sydäntä lähellä.
Hän nostaa erikseen esiin "digisäätelyn uudelleentarkastelun" ja sitoutuu vähentämään "hallinnollista taakkaa". Aika paha varoitusmerkki tärkeälle lainsäädännölle kuten digipalvelu-, markkina- ja tekoälysäädökset.
Virkkunen lupaa varmistaa, että markkinatoimijat ottavat vastuuta verkkotilojen turvallisuudesta lapsille.
Voimme vain toivoa hänen tarkoittavan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa asiaan eikä yleisiä kieltoja sekä "yksityisyyden suojaavia" iänvarmennusjärjestelmiä.
Teknohypebingo on lähtenyt käyntiin kvanteilla, tekoälytehtailla ja julkisten palveluiden digitaalisia innovaatioilla.
Mutta huomioidaanko ihmisoikeuksia ja teknologian ympäristövaikutuksia?
Siihen nähden mitä olemme komissaariehdokas Virkkuselta tähän mennessä kuulleet, ne tulevat viimeisenä, jos ollenkaan.
Supertiistait on nykyään juttu, ja niin on myös turvalliset verkkoympäristöt alaikäisille?!
Olemme iloisia siitä että Virkkunen painottaa sitoutumistaan digipalvelusäädöksen valvontaan ja ohjaukseen. Hän korostaa verkossa olevien tilojen myönteisiä vaikutuksia, pelkän pelottelun sijaan, ja toivotaan että tämä tasapainoinen lähestymistapa turvallisuuteen säilyy myös jatkossa.
Kaksi äärioikeistolaista parlamenttiryhmää ovat nostaneet esiin väsyneen läpän siitä, että EU:n säätely verkkoalustoja kohtaan tarkoittaisi sensuuria.
Eivät näe että vihapuhe ja sananvapus on eri asioita.
Virkkunen vastaa yrittämällä puolustaa digipalvelusäädöstä, mutta olisimme toivoneet vahvempaa vastausta.
Todellisuuden kiistäminen?
Komissaariehdokas Virkkunen sanoo hänen ja komission tukevan avoimen koodin työkaluja sekä niiden kehitystä.
Mutta komissio leikkasi hiljattain avoimen koodin ohjelmistot pois Horizon 2025 -rahoituksesta.
Lisää siitä : https://edri.org/our-work/european-commission-cuts-funding-support-for-free-software-projects/
EU:n mikrosiruasetusta käsittelevä ns. Chips-laki on kuuma peruna, kun komissaari Henna Virkkunen lupaa lisää EU:ssa kehitettyjä siruja.
Belgiassa kutsumme sitä ranskislaiksi.
Demarimeppi Alex Saliba pyytää Virkkusta sitoutumaan tietosuojasäädöksen ja verkkoliikenteen salauksen turvaamiseen, yksityisyyden suojan parantamiseen sekä vakoiluohjelmien torjumiseen.
Ikävä kyllä hänen vastauksensa sanoo hyvin vähän, eikä hälvennä huoliamme sääntelyn purkamisesta ja tärkeiden tietosuojasääntöjen avaamisesta.
Virkkunen sanoo että internettiä ei ollut olemassa kymmenen vuotta sitten?!
Jos vähän lasketaan niin se oli 2014 - eli emme ole aivan varmoja miten käytimme Napsteria 1996.
Aika rientää EU-komission kuulemisten hauskuudessa.
Vasemmisto kysyy kyberturvallisuudesta ja Virkkunen painottaa, että henkilötietojen ja datan täytyy olla turvassa digitaalisessa maailmassa, että GDPR on ehdottoman tärkeä, ja että komissio on panostanut kyberturvallisuuteen paljon viime vuosina.
Eikö hän ole kuullut EU:n yrityksestä viestipalvelusalaisuuden murtamiseen? (https://edri.org/our-work/most-criticised-eu-law-of-all-time/)
Karseeta, ääroikeistomeppi kysyy Henna Virkkuselta pitääkö hän itseään tehtävän tasalla olevana vai kiintiönaisena.
Vielä pahempaa, Virkkunen ei huomioi seksististä kommenttia, vaan ottaa iskun vastaan.
Surullinen päivä niiden kannalta, joita on syytetty "monimuoto-" tai "kiintiöpalkatuiksi", ja jotka ovat paljon pätevämpiä kuin tämä oikeistolaisen machoposeeraus.
Demarimeppi Eero Heinäluoma prässää komissaariehdokasta sitoutumaan avoimeen internettiin ja verkkoneutraliteetin ylläpitämiseen.
Virkkusen ohut vastaus kertoo paljon: verkkomaksut saattavat olla tulossa, huolimatta siitä mitä digioikeuksia käsittelevät ryhmät ovat varoitelleet.
Virkkunen myöntää, että pääsy internettiin on edelleen haastavaa monelle eurooppalaiselle.
Mutta infrahankkeiden nopeuttaminen ja 2030 päämäärien päivittäminen EI ratkaise digitaalisen osattomuuden juurisyytä ja turvaa tietoverkoista riippumatonta pääsyä julkisiin palveluihin.
Virkkunen kannattaa tekoälyn lisäämistä julkisissa palveluissa ja pitää tekoälysäädöstä riittävänä suojana.
Hän jätti käyttämättä tärkeän tilaisuuden myöntää monet tekoälysäädöksen aukot, ja että perustavanlaatuisten oikeuksiemme turvaaminen vaatii paljon enemmän.
Lue kansalaisyhteiskunnan analyysi tekoälysäädöksestä: https://edri.org/our-work/eu-ai-act-fails-to-set-gold-standard-for-human-rights/
Uudistuva Eurooppa -ryhmän McNamara varoittaa siitä miten Saksa on tekoälysäädöksen jälkeen ajamassa biometristä massavalvontaa, sekä rikeistä mitä tekoälysäädöksessä oleva kansallisen turvallisuuden poikkeus voi tuoda tullessan.
Virkkunen vastaa vain kuvailemalla tekoälysäädöksen läpivientisuunnitelmaa ilman että sitoutuisi keskittymään ihmisoikeuksiin sen toimeenpanossa.
Ilmastotavoitteet nousevat vihdoin esille!
Hyvä juttu, että Virkkunen myöntää palvelinkeskusten kuluttavan paljon energiaa 10/10.
Huono juttu, että hän puhuu saman tien ristiin itsensä kanssa, ja väittää että niissä palvelinkeskuksissa olevat pilvipalvelut ovat energiatehokkaita 0/10.
Jonkun pitäis tehdä läksynsä!
Loppujen lopuksi, hyvin vähän mitään ilmastokriisin todellisista ratkaisuista, kuten Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämisestä yhdessä, tai tehokkaista keinoista hillitä teknologian vaikutuksia ilmastoon.
Sen sijaan hän alkaa heitellä pöhinätermejä, kuten kvanttitietokoneet, tekoäly ja pilvi."
Joo, ne asiat on monimutkaisia, mutta sitä varten pitäisi olla ammattimaisia yhteiskuntatoimittajia, jotka seuraavat niitä ja selittävät ne asiat ymmärrettävästi auki niin että ihmiset voivat käydä niistä keskustelua.
Vapaassa mikroblogipalvelu Mastodonissa tuli vastaan European Digital Rights (EDR) -kansalaisjärjestön ketju Henna Virkkusen komissaarikuulemisesta Euroopan parlamentissa tänään. Suomensin sen nyt sit tähän.
https://eupolicy.social/@edri/113471204714926653
"Täällä taas tekemässä viimeisiä kuumia ottoja uusista EU-komissaareista.
Muutaman minuutin päästä mepit tenttaavat EU-komission varapuheenjohtajaksi ehdotettua Henna Virkkusta.
Virkkusella on yksi suurimmista salkuista, täynnä digitalisaatiota ja teknologiaa.
Mitä väliä?
Jos Virkkunen valitaan, hänen rooteliinsa kuuluisi kyberturvallisuus, disinformaatio, media, digitaaliset markkinat, teknologinen suvereniteetti, pilvipalvelut, verkkoneutraliteetti, vapaa ja avoin koodi sekä digipalvelu-, digimarkkina- että tekoölysäädösten valvonta, ynnä paljon muuta!
Mitä haluaisimme nähdä?
Virkkusen täytyy turvata EU:n digitaalisten viestivälineiden suojaus ja salaus.
Toivomme turvaa avoimelle internetille ja verkkoneutraliteetille, toimia ilmastollisen oikeudenmukaisuuden puolesta sekä mainosseurantaa, digitaalista osattomuutta ja teknotemppuja vastaan.
Henna Virkkunen on nyt suorassa lähetyksessä, mutta jää nähtäväksi tulevatko mepit aidosti grillaamaan häntä, vai saako hän vain kevyttä lämmittelyä kuten monet komissaariehdokkaat ennen häntä?
Vähemmän yllättäen avauspuhe keskittyy vahvasti innovaatioihin ja kilpailukykyyn.
Kuten EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ennen häntä, Virkkunen yrittää saada tekoälyhomman läpi sadassa päivässä - onnistuuko hän siinä missä von der Leyen epäonnistui?
Virkkunen lupaa tekoälysäädöksen läpiviennin olevan nopeaa ja läpinäkyvää.
Hankala uskoa, kyseisen säädöksen prosessi on tällä hetkellä pahamaineisen piilossa valmisteltu, sekä pahasti myöhässä.
Komissaariehdokas Virkkunen sortuu latteuksiin esittäessään miten digitalisaatio tarjoaa ratkaisun kaikkiin ongelmiin, digitaalisten innovaatioiden ja ympäristökestävyyden kaksoissiirtymästä ilmastokriisiin sekä julkisten palveluiden ja terveydenhuollon parantamiseen.
Mutta entä sen ulossulkevat vaikutukset, algoritmien aiheuttamat vääristymät sekä syrjintä?
Digitaalisen sääntelyn purkaminen vaikuttaa myös olevan komissaariehdokkaan sydäntä lähellä.
Hän nostaa erikseen esiin "digisäätelyn uudelleentarkastelun" ja sitoutuu vähentämään "hallinnollista taakkaa". Aika paha varoitusmerkki tärkeälle lainsäädännölle kuten digipalvelu-, markkina- ja tekoälysäädökset.
Virkkunen lupaa varmistaa, että markkinatoimijat ottavat vastuuta verkkotilojen turvallisuudesta lapsille.
Voimme vain toivoa hänen tarkoittavan kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa asiaan eikä yleisiä kieltoja sekä "yksityisyyden suojaavia" iänvarmennusjärjestelmiä.
Teknohypebingo on lähtenyt käyntiin kvanteilla, tekoälytehtailla ja julkisten palveluiden digitaalisia innovaatioilla.
Mutta huomioidaanko ihmisoikeuksia ja teknologian ympäristövaikutuksia?
Siihen nähden mitä olemme komissaariehdokas Virkkuselta tähän mennessä kuulleet, ne tulevat viimeisenä, jos ollenkaan.
Supertiistait on nykyään juttu, ja niin on myös turvalliset verkkoympäristöt alaikäisille?!
Olemme iloisia siitä että Virkkunen painottaa sitoutumistaan digipalvelusäädöksen valvontaan ja ohjaukseen. Hän korostaa verkossa olevien tilojen myönteisiä vaikutuksia, pelkän pelottelun sijaan, ja toivotaan että tämä tasapainoinen lähestymistapa turvallisuuteen säilyy myös jatkossa.
Kaksi äärioikeistolaista parlamenttiryhmää ovat nostaneet esiin väsyneen läpän siitä, että EU:n säätely verkkoalustoja kohtaan tarkoittaisi sensuuria.
Eivät näe että vihapuhe ja sananvapus on eri asioita.
Virkkunen vastaa yrittämällä puolustaa digipalvelusäädöstä, mutta olisimme toivoneet vahvempaa vastausta.
Todellisuuden kiistäminen?
Komissaariehdokas Virkkunen sanoo hänen ja komission tukevan avoimen koodin työkaluja sekä niiden kehitystä.
Mutta komissio leikkasi hiljattain avoimen koodin ohjelmistot pois Horizon 2025 -rahoituksesta.
Lisää siitä : https://edri.org/our-work/european-commission-cuts-funding-support-for-free-software-projects/
EU:n mikrosiruasetusta käsittelevä ns. Chips-laki on kuuma peruna, kun komissaari Henna Virkkunen lupaa lisää EU:ssa kehitettyjä siruja.
Belgiassa kutsumme sitä ranskislaiksi.
Demarimeppi Alex Saliba pyytää Virkkusta sitoutumaan tietosuojasäädöksen ja verkkoliikenteen salauksen turvaamiseen, yksityisyyden suojan parantamiseen sekä vakoiluohjelmien torjumiseen.
Ikävä kyllä hänen vastauksensa sanoo hyvin vähän, eikä hälvennä huoliamme sääntelyn purkamisesta ja tärkeiden tietosuojasääntöjen avaamisesta.
Virkkunen sanoo että internettiä ei ollut olemassa kymmenen vuotta sitten?!
Jos vähän lasketaan niin se oli 2014 - eli emme ole aivan varmoja miten käytimme Napsteria 1996.
Aika rientää EU-komission kuulemisten hauskuudessa.
Vasemmisto kysyy kyberturvallisuudesta ja Virkkunen painottaa, että henkilötietojen ja datan täytyy olla turvassa digitaalisessa maailmassa, että GDPR on ehdottoman tärkeä, ja että komissio on panostanut kyberturvallisuuteen paljon viime vuosina.
Eikö hän ole kuullut EU:n yrityksestä viestipalvelusalaisuuden murtamiseen? (https://edri.org/our-work/most-criticised-eu-law-of-all-time/)
Karseeta, ääroikeistomeppi kysyy Henna Virkkuselta pitääkö hän itseään tehtävän tasalla olevana vai kiintiönaisena.
Vielä pahempaa, Virkkunen ei huomioi seksististä kommenttia, vaan ottaa iskun vastaan.
Surullinen päivä niiden kannalta, joita on syytetty "monimuoto-" tai "kiintiöpalkatuiksi", ja jotka ovat paljon pätevämpiä kuin tämä oikeistolaisen machoposeeraus.
Demarimeppi Eero Heinäluoma prässää komissaariehdokasta sitoutumaan avoimeen internettiin ja verkkoneutraliteetin ylläpitämiseen.
Virkkusen ohut vastaus kertoo paljon: verkkomaksut saattavat olla tulossa, huolimatta siitä mitä digioikeuksia käsittelevät ryhmät ovat varoitelleet.
Virkkunen myöntää, että pääsy internettiin on edelleen haastavaa monelle eurooppalaiselle.
Mutta infrahankkeiden nopeuttaminen ja 2030 päämäärien päivittäminen EI ratkaise digitaalisen osattomuuden juurisyytä ja turvaa tietoverkoista riippumatonta pääsyä julkisiin palveluihin.
Virkkunen kannattaa tekoälyn lisäämistä julkisissa palveluissa ja pitää tekoälysäädöstä riittävänä suojana.
Hän jätti käyttämättä tärkeän tilaisuuden myöntää monet tekoälysäädöksen aukot, ja että perustavanlaatuisten oikeuksiemme turvaaminen vaatii paljon enemmän.
Lue kansalaisyhteiskunnan analyysi tekoälysäädöksestä: https://edri.org/our-work/eu-ai-act-fails-to-set-gold-standard-for-human-rights/
Uudistuva Eurooppa -ryhmän McNamara varoittaa siitä miten Saksa on tekoälysäädöksen jälkeen ajamassa biometristä massavalvontaa, sekä rikeistä mitä tekoälysäädöksessä oleva kansallisen turvallisuuden poikkeus voi tuoda tullessan.
Virkkunen vastaa vain kuvailemalla tekoälysäädöksen läpivientisuunnitelmaa ilman että sitoutuisi keskittymään ihmisoikeuksiin sen toimeenpanossa.
Ilmastotavoitteet nousevat vihdoin esille!
Hyvä juttu, että Virkkunen myöntää palvelinkeskusten kuluttavan paljon energiaa 10/10.
Huono juttu, että hän puhuu saman tien ristiin itsensä kanssa, ja väittää että niissä palvelinkeskuksissa olevat pilvipalvelut ovat energiatehokkaita 0/10.
Jonkun pitäis tehdä läksynsä!
Loppujen lopuksi, hyvin vähän mitään ilmastokriisin todellisista ratkaisuista, kuten Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämisestä yhdessä, tai tehokkaista keinoista hillitä teknologian vaikutuksia ilmastoon.
Sen sijaan hän alkaa heitellä pöhinätermejä, kuten kvanttitietokoneet, tekoäly ja pilvi."