Anko on Nostr: (Kirjoitan suomeksi, koska se on jotenkin helpompaa, kun aihe on näin monimutkainen) ...
(Kirjoitan suomeksi, koska se on jotenkin helpompaa, kun aihe on näin monimutkainen)
Olen joskus yrittänyt kuvitella tulevaisuutta, kun joku on pyytänyt tekemään niin. Yleensä on käynyt niin, että todellisuus ei ole ollut mitään sinne päinkään kuin mitä olen kuvitellut, yleensä vielä niin päin, että kuvitelmat olivat parempia. Joten nykyään en juuri jaksa vaivautua.
Mitä tulee noihin aiempiin pohdintoihisi muistista ja muistoista, minullakaan ei ole kovin tarkkoja muistoja menneestä. Muistan yksittäisiä valokuvamaisia kuvia, mutta en oikeastaan edes tunnetiloja, joita niihin liittyy. En ole tietääkseni autisti enkä ole koskaan osannut ajatella, että tuo olisi jotenkin epänormaalia. Tietyllä tapaa olen pyrkinyt myös välttelemään liiallista menneiden muistelua, koska en halua takertua siihen. Ja olen myös ajatellut, että minäkuva saisikin olla "epätarkka". Minähän joka tapauksessa muutun koko ajan.
Olen joskus yrittänyt kuvitella tulevaisuutta, kun joku on pyytänyt tekemään niin. Yleensä on käynyt niin, että todellisuus ei ole ollut mitään sinne päinkään kuin mitä olen kuvitellut, yleensä vielä niin päin, että kuvitelmat olivat parempia. Joten nykyään en juuri jaksa vaivautua.
Mitä tulee noihin aiempiin pohdintoihisi muistista ja muistoista, minullakaan ei ole kovin tarkkoja muistoja menneestä. Muistan yksittäisiä valokuvamaisia kuvia, mutta en oikeastaan edes tunnetiloja, joita niihin liittyy. En ole tietääkseni autisti enkä ole koskaan osannut ajatella, että tuo olisi jotenkin epänormaalia. Tietyllä tapaa olen pyrkinyt myös välttelemään liiallista menneiden muistelua, koska en halua takertua siihen. Ja olen myös ajatellut, että minäkuva saisikin olla "epätarkka". Minähän joka tapauksessa muutun koko ajan.