Saaste on Nostr: Ajelin eilen kuormapyörällä Helsingin keskustaan, koska tarvitsin Hobby Pointista ...
Ajelin eilen kuormapyörällä Helsingin keskustaan, koska tarvitsin Hobby Pointista askartelutarvikkeita. Päivään kertyi huomaamatta 17 kilometriä arkiliikuntaa.
Siinä pyöräteitä kulkiessa aloin kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitä havainnoin ympärilläni. Ihmiset kulkivat ryhmissä ja nauroivat. Monet kulkivat hymyillen lapsiensa tai lemmikkiensä kanssa. Osa tepasteli tai pyöräili omissa ajatuksissaan tai musiikkia kuunnelleen.
Näin useita naisia, jotka kuljettivat lapsiaan kuormapyörillä - näky, joka saa minut aina hyvälle mielelle. Ihmiset olivat iloisia ja ottivat oman aikansa liikkumiseen. Pyöräilin puistojen läpi ja ihastelin niiden vehreyttä. Viereisillä raiteilla kulki välillä juna, joka oli pullollaan ihmisiä. Kukaan sisällä olevista ei kokenut rattiraivoa.
Väistämättä ajatukset menivät siihen, kuinka paljon parempia paikkoja kaupungit olisivat, jos ne pohjautuisivat aktiiviseen liikkumiseen ja julkiseen liikenteeseen. Kuinka paljon parempi paikka maailma olisi, jos kaikki paikat rakennettaisiin tämä ajatus edellä.
Paikkojen olisi oltava mukavia, viihtyisiä ja ennen kaikkea inhimillisiä. Silloin niissä on mukava liikkua, mutta myös olla paikoillaan.
Tajusin myös, kuinka suuri rooli aktiivisella liikkumisella ja erityisesti pyöräilyllä on omaan hyvinvointiin. En koe olevani pyöräilijä, mutta pidän pyörällä liikkumisesta suunnattomasti. Se saa minut toistuvasti voimaan paremmin, etenkin silloin, kun saan liikkua ympäristössä, joka on suunniteltu siihen.
Samaan aikaan ymmärrsin sen, kuinka paljon huono talvikunnossapito ottaa minulta pois. Se ei ole vain sitä, että pyörällä liikkuminen on vaikeampaa tai mahdotonta. Se kirjaimellisesti poistaa elämästäni ison asian, joka parantaa hyvinvointiani. Samaan aikaan se tekee elämästäni paljon kömpelömpää. Selviän kyllä arjestani ilman pyörää, mutta hyväkään julkinen liikenne ei kykene tarjoamaan sitä hyvinvointia, jota pyöräily mukavassa ympäristössä tarjoaa.
Olen iloinen siitä, että pystyn parantamaan hyvinvointiani liikkumisella monta kuukautta vuodessa. Samaan aikaan on kuitenkin surullista, että niin moni paikka on rakennettu epäinhimilliseksi. Surullista on myös se, että puolet vuodesta mahdollisuus hyvinvointiin evätään, koska sitä ei vaan nähdä kaupungin puolelta tarpeeksi tärkeänä, jotta siihen panostettaisiin.
Täytyy nauttia tästä mahdollisuudesta vielä kun se on mahdollista.
#kaupunkisuunnitelu #pyöräily #arkipyöräily #liikennesuunnittelu #hyvinvointi #mielenterveys #talvikunnossapito
Siinä pyöräteitä kulkiessa aloin kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitä havainnoin ympärilläni. Ihmiset kulkivat ryhmissä ja nauroivat. Monet kulkivat hymyillen lapsiensa tai lemmikkiensä kanssa. Osa tepasteli tai pyöräili omissa ajatuksissaan tai musiikkia kuunnelleen.
Näin useita naisia, jotka kuljettivat lapsiaan kuormapyörillä - näky, joka saa minut aina hyvälle mielelle. Ihmiset olivat iloisia ja ottivat oman aikansa liikkumiseen. Pyöräilin puistojen läpi ja ihastelin niiden vehreyttä. Viereisillä raiteilla kulki välillä juna, joka oli pullollaan ihmisiä. Kukaan sisällä olevista ei kokenut rattiraivoa.
Väistämättä ajatukset menivät siihen, kuinka paljon parempia paikkoja kaupungit olisivat, jos ne pohjautuisivat aktiiviseen liikkumiseen ja julkiseen liikenteeseen. Kuinka paljon parempi paikka maailma olisi, jos kaikki paikat rakennettaisiin tämä ajatus edellä.
Paikkojen olisi oltava mukavia, viihtyisiä ja ennen kaikkea inhimillisiä. Silloin niissä on mukava liikkua, mutta myös olla paikoillaan.
Tajusin myös, kuinka suuri rooli aktiivisella liikkumisella ja erityisesti pyöräilyllä on omaan hyvinvointiin. En koe olevani pyöräilijä, mutta pidän pyörällä liikkumisesta suunnattomasti. Se saa minut toistuvasti voimaan paremmin, etenkin silloin, kun saan liikkua ympäristössä, joka on suunniteltu siihen.
Samaan aikaan ymmärrsin sen, kuinka paljon huono talvikunnossapito ottaa minulta pois. Se ei ole vain sitä, että pyörällä liikkuminen on vaikeampaa tai mahdotonta. Se kirjaimellisesti poistaa elämästäni ison asian, joka parantaa hyvinvointiani. Samaan aikaan se tekee elämästäni paljon kömpelömpää. Selviän kyllä arjestani ilman pyörää, mutta hyväkään julkinen liikenne ei kykene tarjoamaan sitä hyvinvointia, jota pyöräily mukavassa ympäristössä tarjoaa.
Olen iloinen siitä, että pystyn parantamaan hyvinvointiani liikkumisella monta kuukautta vuodessa. Samaan aikaan on kuitenkin surullista, että niin moni paikka on rakennettu epäinhimilliseksi. Surullista on myös se, että puolet vuodesta mahdollisuus hyvinvointiin evätään, koska sitä ei vaan nähdä kaupungin puolelta tarpeeksi tärkeänä, jotta siihen panostettaisiin.
Täytyy nauttia tästä mahdollisuudesta vielä kun se on mahdollista.
#kaupunkisuunnitelu #pyöräily #arkipyöräily #liikennesuunnittelu #hyvinvointi #mielenterveys #talvikunnossapito