hanna🌱 on Nostr: Voiko elintapoja muuttamalla estää Alzheimerin taudin etenemisen? Suomessa on ...
Voiko elintapoja muuttamalla estää Alzheimerin taudin etenemisen?
Suomessa on ainakin 150 000 ihmistä joilla on diagnosoitu muistisairaus. Määrän on arvioitu kasvavan siten, että vuonna 2040 Suomessa olisi jo n 247 000 muistisairasta. Voitaisiinko tämä estää? Entä olisiko jo sairastuneita potilaita mahdollista auttaa parantamaan muistiaan ja toimintakykyään?
Jo aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että terveet elintavat voivat auttaa välttymään muistisairauksilta. Tuore (6/2024) monikeskustutkimus osoittaa, että kognitiiviset kyvyt voivat parantua intensiivisten elintapamuutosten avulla myös jo Alzheimeriin taudin diagnoosin saaneilla.
Tutkimuksessa 51 lievää kognitiivista heikkenemää (mild cognitive impairment - MCI) tai varhaista Alzheimerin tautia (MoCa pisteet 18 tai enemmän) sairastavaa potilasta satunnaistettiin joko elintapainterventio ryhmään tai tavanomaisen hoidon ryhmään. Elintapaintervention kesto oli 20 viikkoa ja siihen kuului mm kokokasvisruokavalio (eng whole-foods, plant based diet), liikuntaa (30min aerobista/päivä sekä voimaharjoittelua ainakin kolmesti viikossa), stressin hallintaa (meditaatiota, joogaa, venyttelyä, rentoutusharjoitteita, hengitysharjoituksia sekä mielikuvaharjoituksia) sekä sosiaalista tukea. Kokokasvisruokavalio koostui vain vähän tai ei lainkaan prosessoiduista kasviksista (hedelmät, vihannekset, palkokasvit, soijatuotteet, täysjyvävilja, siemenet ja pähkinät).
Muistisairauden vaikeusastetta ja etenemistä arvioitiin seuraavien arviointiasteikoiden sekä kognitiivisten testien avulla; AD Assessment Scale–Cognitive Subscale (ADAS-Cog), CGIC (Clinical Global Impression of Change), CDR-SB (Clinical Dementia Rating Sum of Boxes), and CDR-G (Clinical Dementia Rating Global). Lisäksi määritettiin tiettyjä biomarkereita, mm plasman Aβ42/40 -suhde.
20 viikon intervention jälkeen ryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero CGIC (p= 0.001), CDR-SB (p= 0.032) ja CDR G (p= 0.037) testeissä. Myös ero ADAS-Cog testin tuloksissa oli tilastollisesti lähes merkitsevä (p= 0.053). Kontrolliryhmän tulokset heikkenivät kaikilla neljällä arviointi-asteikolla/testillä mitattuna. Sen sijaan interventioryhmässä CGIC, CDR G, ja ADAS-Cog testeissä havaittiin paranemista kognitiossa ja toimintakyvyssä. Myös CDR-SB testin tulokset heikkenivät interventioryhmässä vähemmän kuin kontrolliryhmässä. Aβ42/40 -suhde kasvoi interventioryhmässä ja pieneni kontrolliryhmässä (p = 0.003). Suoliston mikrobiomi parani ainoastaan interventioryhmässä (p<0.0001).
Tutkimuksen tulosten perusteella lievää dementiaa sairastavien potilaiden kognitiota ja toimintakykyä voidaan siis parantaa riittävän intensiivisten elintapojen avulla. Nyt olisikin hyvä aika aloittaa ”kansanterveys talkoot” myös meillä Suomessa; kannustaa ihmisiä liikkumaan yhdessä ja syömään kokokasvisruokaa. Näin voitaisiin todennäköisesti ehkäistä tuhansien ihmisten muistisairauden kehittyminen sekä parantaa jo diagnoosin saaneiden potilaiden muistia ja toimintakykyä.
https://alzres.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13195-024-01482-z
#dementia #terveys #tiede #lääketiede
Suomessa on ainakin 150 000 ihmistä joilla on diagnosoitu muistisairaus. Määrän on arvioitu kasvavan siten, että vuonna 2040 Suomessa olisi jo n 247 000 muistisairasta. Voitaisiinko tämä estää? Entä olisiko jo sairastuneita potilaita mahdollista auttaa parantamaan muistiaan ja toimintakykyään?
Jo aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että terveet elintavat voivat auttaa välttymään muistisairauksilta. Tuore (6/2024) monikeskustutkimus osoittaa, että kognitiiviset kyvyt voivat parantua intensiivisten elintapamuutosten avulla myös jo Alzheimeriin taudin diagnoosin saaneilla.
Tutkimuksessa 51 lievää kognitiivista heikkenemää (mild cognitive impairment - MCI) tai varhaista Alzheimerin tautia (MoCa pisteet 18 tai enemmän) sairastavaa potilasta satunnaistettiin joko elintapainterventio ryhmään tai tavanomaisen hoidon ryhmään. Elintapaintervention kesto oli 20 viikkoa ja siihen kuului mm kokokasvisruokavalio (eng whole-foods, plant based diet), liikuntaa (30min aerobista/päivä sekä voimaharjoittelua ainakin kolmesti viikossa), stressin hallintaa (meditaatiota, joogaa, venyttelyä, rentoutusharjoitteita, hengitysharjoituksia sekä mielikuvaharjoituksia) sekä sosiaalista tukea. Kokokasvisruokavalio koostui vain vähän tai ei lainkaan prosessoiduista kasviksista (hedelmät, vihannekset, palkokasvit, soijatuotteet, täysjyvävilja, siemenet ja pähkinät).
Muistisairauden vaikeusastetta ja etenemistä arvioitiin seuraavien arviointiasteikoiden sekä kognitiivisten testien avulla; AD Assessment Scale–Cognitive Subscale (ADAS-Cog), CGIC (Clinical Global Impression of Change), CDR-SB (Clinical Dementia Rating Sum of Boxes), and CDR-G (Clinical Dementia Rating Global). Lisäksi määritettiin tiettyjä biomarkereita, mm plasman Aβ42/40 -suhde.
20 viikon intervention jälkeen ryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero CGIC (p= 0.001), CDR-SB (p= 0.032) ja CDR G (p= 0.037) testeissä. Myös ero ADAS-Cog testin tuloksissa oli tilastollisesti lähes merkitsevä (p= 0.053). Kontrolliryhmän tulokset heikkenivät kaikilla neljällä arviointi-asteikolla/testillä mitattuna. Sen sijaan interventioryhmässä CGIC, CDR G, ja ADAS-Cog testeissä havaittiin paranemista kognitiossa ja toimintakyvyssä. Myös CDR-SB testin tulokset heikkenivät interventioryhmässä vähemmän kuin kontrolliryhmässä. Aβ42/40 -suhde kasvoi interventioryhmässä ja pieneni kontrolliryhmässä (p = 0.003). Suoliston mikrobiomi parani ainoastaan interventioryhmässä (p<0.0001).
Tutkimuksen tulosten perusteella lievää dementiaa sairastavien potilaiden kognitiota ja toimintakykyä voidaan siis parantaa riittävän intensiivisten elintapojen avulla. Nyt olisikin hyvä aika aloittaa ”kansanterveys talkoot” myös meillä Suomessa; kannustaa ihmisiä liikkumaan yhdessä ja syömään kokokasvisruokaa. Näin voitaisiin todennäköisesti ehkäistä tuhansien ihmisten muistisairauden kehittyminen sekä parantaa jo diagnoosin saaneiden potilaiden muistia ja toimintakykyä.
https://alzres.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13195-024-01482-z
#dementia #terveys #tiede #lääketiede