Saaste on Nostr: Tänään alkaa toinen vuosi kun Helsingissä päästään nauttimaan Espan ...
Tänään alkaa toinen vuosi kun Helsingissä päästään nauttimaan Espan kokeilusta. Ikävä kyllä kokeilu puretaan vuoden lopussa.
Kokeiluun liittyvä keskustelu etenkin uutisissa alleviivaa hyvin sitä, mikä kaupunkisuunnittelussa on usein vikana. Keskustelu pyörii lähes yksinomaan taloudellisten mittareiden ja autoliikenteen lukujen ympärillä. Onnistumista mitataan euroissa tai autoilun matka-ajoissa. Juuri muusta ei puhuta.
Keskustelussa ei anneta painoarvoa viihtyvyydelle, terveellisyydelle, hyvinvoinnille tai turvallisuudelle. Lehtien sivuja eivät täytä tuhansien viihtyvyyden lisääntymisestä nauttivien ihmisten haastattelut. Palstatilaa saavat vähemmistövalittajat.
Syytä olisi kuitenkin kysyä, että kenelle kaupunkeja halutaan rakentaa. Rakennetaanko niitä yrittäjille ja autoille, vai rakennetaanko niitä ihmisille?
Jos minulta kysytään, kaupungit ovat ihmisiä varten. Ihmisillä tarkoitan heitä, jotka nauttivat kaupungista omilla aisteilla ja liikkuvat siellä kaupungin tarjoaman tiiviyden ehdoilla: kävellen, pyörällä ja julkisia käyttäen. Ihmisiä, jotka tulevat sinne viihtymään, tapaamaan ystäviään, syömään, juomaan ja olemaan. Heitä, jotka asuvat kaupungissa. Kaupungin pitäisi olla miellyttävä, turvallinen ja hyvinvointia lisäävä paikka olla, viihtyä ja asua.
On jotenkin nyrjähtänyttä, että monia kaupunkeja on vuosikymmenten autoiluhuumassa kehitetty todella synkkään suuntaan, ja nyt kun suuntaa yritetään kääntää kestävämpään ja hyvinvointia edistävämpään, kaikki synkästä kehityssuunnasta hyötyneet painavat jarrua.
Todellisuus on kuitenkin se, että kaupungit eivät tarvitse jokaista yritystä. Ne tarvitsevat yrityksiä, jotka luovat hyvinvointia, viihtyvyyttä ja tarjoavat arjen palveluita. Tällaisia ovat ravintolat, baarit, pienet putiikit, pienet ruokakaupat, parturit sekä erilaiset harrastustilat.
Tähän ryhmään ei kuulu Louis Vuittonin kymppitonnien laukkuja myyvä luksusliike. Se ei palvele ihmisiä. Se palvelee pientä ryhmää hävyttömän rikkaita. Heidän toimintaansa kestävä muutos epäilemättä vaikuttavaa, koska heidän asiakkaansa ovat niitä, jotka tuhoavat omalla saastuttavalla toiminnallaan kaupunkiympäristöä. Hyvän suunnittelun kuulukin vaikeuttaa sellaista toimintaa. Se on kestävää suunnittelua.
En sano, ettei kaupungissa saisi olla myös luksusliikkeitä. Totean vain, ettei kaupunkia suunnitella heille. Liikkeiden on toimittava kaupungin ja ihmisten ehdoilla, ei päinvastoin.
Yritykset eivät ole kuitenkaan ainut asia, joka rakentaa viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Niitä tuottavat myös puistot, oleskelualueet, hiljaisuus, julkiset vessat, kirjastot sekä hyvät mahdollisuudet liikkua kestävästi ja ilman autoilun luomaa maksumuuria.
Kaupunki on paljon muutakin kuin kulutuksen optimointia. Sen pitäisi olla paikka, jossa voi viihtyä kuluttamatta euroakaan.
Meistä jokainen tuntee sisällään mitä viihtyvyys on. Ihmiset hakeutuvat luontaisesti paikkoihin, jossa he viihtyvät ja jossa on hyvä sekä turvallista olla. Me emme järjestä tapaamisia meluisiin paikkoihin ja jokainen tietää sisällään syyn siihen.
En ole itse lainkaan kestävän ja viihtyisän kehityssuunnan taloudellisista vaikutuksista, koska maailma on esimerkkejä täynnä. Kyllä ihmiset tulevat ja tuovat rahan mukanaan. Täytyy vain luoda paikkoja, jotka on suunniteltu ihmisille. Suomi ei ole tämän suhteen poikkeus, vaikka synkästä historiasta hyötyvät näin haluavatkin uskotella.
Toivottavasti paitsi Helsinki, niin myös muut kaupungit, jatkavat miellyttävän kaupunkiympäristön rakentamista äänekkään vähemmistön vastustuksesta huolimatta. Niiden ei tarvitse ylläpitää vuosikymmenten synkän kehityksen perinteitä. Muutokseen liittyy aina kasvukipuja, mutta lopulta ihmiset tulevat kuitenkin sinne, jossa viihtyvät ja jossa on asioita, joita he arjessaan tarvitsevat.
Minusta oli upeaa nähdä ihmispaljous, ihmisten kasvoilla loistava hymy, sosiaalisten kanssakäymisten määrä, iloiset tarjoilijat sekä täynnä olevat terassit. Oli mukava kuunnella puheensorinaa, astioiden kilkatusta ja lintujen laulua.
Ne olivat itselleni merkki siitä, että kokeilu on ollut menestys ja sillä tiellä pitää jatkaa.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6705481
Kokeiluun liittyvä keskustelu etenkin uutisissa alleviivaa hyvin sitä, mikä kaupunkisuunnittelussa on usein vikana. Keskustelu pyörii lähes yksinomaan taloudellisten mittareiden ja autoliikenteen lukujen ympärillä. Onnistumista mitataan euroissa tai autoilun matka-ajoissa. Juuri muusta ei puhuta.
Keskustelussa ei anneta painoarvoa viihtyvyydelle, terveellisyydelle, hyvinvoinnille tai turvallisuudelle. Lehtien sivuja eivät täytä tuhansien viihtyvyyden lisääntymisestä nauttivien ihmisten haastattelut. Palstatilaa saavat vähemmistövalittajat.
Syytä olisi kuitenkin kysyä, että kenelle kaupunkeja halutaan rakentaa. Rakennetaanko niitä yrittäjille ja autoille, vai rakennetaanko niitä ihmisille?
Jos minulta kysytään, kaupungit ovat ihmisiä varten. Ihmisillä tarkoitan heitä, jotka nauttivat kaupungista omilla aisteilla ja liikkuvat siellä kaupungin tarjoaman tiiviyden ehdoilla: kävellen, pyörällä ja julkisia käyttäen. Ihmisiä, jotka tulevat sinne viihtymään, tapaamaan ystäviään, syömään, juomaan ja olemaan. Heitä, jotka asuvat kaupungissa. Kaupungin pitäisi olla miellyttävä, turvallinen ja hyvinvointia lisäävä paikka olla, viihtyä ja asua.
On jotenkin nyrjähtänyttä, että monia kaupunkeja on vuosikymmenten autoiluhuumassa kehitetty todella synkkään suuntaan, ja nyt kun suuntaa yritetään kääntää kestävämpään ja hyvinvointia edistävämpään, kaikki synkästä kehityssuunnasta hyötyneet painavat jarrua.
Todellisuus on kuitenkin se, että kaupungit eivät tarvitse jokaista yritystä. Ne tarvitsevat yrityksiä, jotka luovat hyvinvointia, viihtyvyyttä ja tarjoavat arjen palveluita. Tällaisia ovat ravintolat, baarit, pienet putiikit, pienet ruokakaupat, parturit sekä erilaiset harrastustilat.
Tähän ryhmään ei kuulu Louis Vuittonin kymppitonnien laukkuja myyvä luksusliike. Se ei palvele ihmisiä. Se palvelee pientä ryhmää hävyttömän rikkaita. Heidän toimintaansa kestävä muutos epäilemättä vaikuttavaa, koska heidän asiakkaansa ovat niitä, jotka tuhoavat omalla saastuttavalla toiminnallaan kaupunkiympäristöä. Hyvän suunnittelun kuulukin vaikeuttaa sellaista toimintaa. Se on kestävää suunnittelua.
En sano, ettei kaupungissa saisi olla myös luksusliikkeitä. Totean vain, ettei kaupunkia suunnitella heille. Liikkeiden on toimittava kaupungin ja ihmisten ehdoilla, ei päinvastoin.
Yritykset eivät ole kuitenkaan ainut asia, joka rakentaa viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Niitä tuottavat myös puistot, oleskelualueet, hiljaisuus, julkiset vessat, kirjastot sekä hyvät mahdollisuudet liikkua kestävästi ja ilman autoilun luomaa maksumuuria.
Kaupunki on paljon muutakin kuin kulutuksen optimointia. Sen pitäisi olla paikka, jossa voi viihtyä kuluttamatta euroakaan.
Meistä jokainen tuntee sisällään mitä viihtyvyys on. Ihmiset hakeutuvat luontaisesti paikkoihin, jossa he viihtyvät ja jossa on hyvä sekä turvallista olla. Me emme järjestä tapaamisia meluisiin paikkoihin ja jokainen tietää sisällään syyn siihen.
En ole itse lainkaan kestävän ja viihtyisän kehityssuunnan taloudellisista vaikutuksista, koska maailma on esimerkkejä täynnä. Kyllä ihmiset tulevat ja tuovat rahan mukanaan. Täytyy vain luoda paikkoja, jotka on suunniteltu ihmisille. Suomi ei ole tämän suhteen poikkeus, vaikka synkästä historiasta hyötyvät näin haluavatkin uskotella.
Toivottavasti paitsi Helsinki, niin myös muut kaupungit, jatkavat miellyttävän kaupunkiympäristön rakentamista äänekkään vähemmistön vastustuksesta huolimatta. Niiden ei tarvitse ylläpitää vuosikymmenten synkän kehityksen perinteitä. Muutokseen liittyy aina kasvukipuja, mutta lopulta ihmiset tulevat kuitenkin sinne, jossa viihtyvät ja jossa on asioita, joita he arjessaan tarvitsevat.
Minusta oli upeaa nähdä ihmispaljous, ihmisten kasvoilla loistava hymy, sosiaalisten kanssakäymisten määrä, iloiset tarjoilijat sekä täynnä olevat terassit. Oli mukava kuunnella puheensorinaa, astioiden kilkatusta ja lintujen laulua.
Ne olivat itselleni merkki siitä, että kokeilu on ollut menestys ja sillä tiellä pitää jatkaa.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/6705481